maanantai 30. heinäkuuta 2012

Hernepellolla

Nyt niitä taas saisi, herneitä ja kesäkukkasia! Ainakin Helsingin kaupungilla on ollut jo pitkään kivana tapana kasvattaa kaupungin pelloilla herneitä ja kukkasia kaikkien kaupunkilaisten iloksi. Herneet ja ensimmäiset kukat ovat yleensä olleet valmiita poimittavaksi (ja syötäväksi!) heinäkuun viimeisellä viikolla. Siispä suuntasimme eräänä lomapäivänä lähimmälle pellolle ja herkuttelimme ilmaisilla ja makoisilla luonnon antimilla!
Pelloille on istutettu myös erilaisia kesäkukkia, pellavaa ja auringonkukkasia. Näistä kesäkukat taitavat olla jo poimittavissa, auringonkukat antavat vielä odottaa itseään jokusen viikon.

Tarkempia tietoja Helsingin kaupungin viljelmistä löydät täältä, kliks!

Siellä niitä kasvaa, ihania makeita herneitä...
Edellisen yön sade näkyi vielä lehdillä.

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Kitchen & Co


Kas vaan, Blogger ilmeisesti päätti kaikessa viisaudessaan poistaa loman aloituspostaukseni, mutta minähän en periksi anna vaan näpytän uuden. Tekstiä en enää muista mutta asiat vielä joten kuten... Loman starttasimme siis herkuttelemalla Kitchen & Co -ravintolassa. Joskus vaan on mukavaa tarjota itselleen pientä luksusta vaikkapa herkuttelun muodossa.
Tilasimme alkulankun, joka kokonaisuutena oli ihan ok, vaikka lämpimän kalapyörykän sisällä ollut kylmä katkarapu ei ihan ihastuttanutkaan. Sen sijaan pieneen kahvikupposeen laitettua ihanan kermaista kesäkeittoa olisin voinut syödä vaikka isommankin lautasellisen.

Pääruoaksi otin sisäfilettä salottisipulihollandaisen ja lisukesalaatin kera. Kokonaisuus oli juuri sitä, mitä toivoinkin, liha oikein paistettua ja salaatti toi mukavan raikkauden annokseen. Entrecôtella herkutellut seuralainen sen sijaan oli hiukan tuskissaan ison pihvinsä ja itsetehtyjen ranskalaisten kanssa, sillä annos oli aika tuhti.

Jälkiruoka oli kruunasi tämän aterian. Herkuttelin vadelmilla, mansikoilla ja marengilla. Annos oli sinänsä niin kaunis etten olisi hennonnut sitä syödä, mutta...

Kotimatkan päätimme kävellä, sulatella ruokaa ja jatkaa hyvin alkanutta juttutuokiota. Kesä näytti parastaan, ilta oli valoisa ja aurinkoinen ja pitkä. Eikä ollut kiire mihinkään, sillä loma oli vihdoin alkanut.

Huipulla tuulee

Vähän lomatunnelmia vaihteeksi. Tällä viikolla kävin itselleni ihan uudessa paikassa, Malminkartanon näköalapaikalla. Jostain syystä tuonne ei ole tullut koskaan lähdettyä, mutta voi miten hienoja maisemia siellä olikaan. Oivallista valokuvausmaastoa! Liikunnallisia ihmisiä ilahduttavat varmasti myös n. 400 rappusta, joissa saa mukavan sykettä nostattavan treenin.

Pidemmittä puheitta, kuvasatoa:

Vielä olisi paljon matkaa, huh...

Voittaja on jo huipulla!

Huipulla on näköalapaikka, josta levittäytyvät näkymät ympäri Helsinkiä ja Espoota. Tuona kesäiltana valo oli ihana ja se auringonlasku...

Täällä taivas tuntuu olevan lähellä.



perjantai 27. heinäkuuta 2012

Panda lomalla - hahmojen heinäkuu, osa 2

Hahmojen heinäkuu jatkuu (kurkkaa eka osa täältä), sillä pitihän minun ottaa Pandasta kuvia myös lomatunnelmissa! Tällä kertaa kiivettiin Malminkartanon näköalapaikalle nauttimaan auringonlaskusta.

Retkelle pakataan mukaan - tietysti - myös kamera.

Joskus on haastettava itsensä ja kiivettävä korkealle.
Pitää muistaa, että näkymä huipulta on kuitenkin vaivan arvoinen.


Sitten voikin jo nauttia - auringonlaskusta ja kylmästä vedestä. 

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Hahmojen heinäkuu

Teemakuvauskerhon kuukauden kuvahaasteena oli hahmojen heinäkuu. Ajatuksena oli kuvata haluamaansa figuuria eri ympäristöissä ja sitten kertoa heinäkuun vietosta. JohannaH avasi jo pelin hienosti, joten pitihän sitä perässä seurata. Minun sankarini on tietysti Kung-Fu Panda, tuo sankareista valloittavin (ja mahtavin). Toistakseksi heinäkuu näyttää jokseenkin tältä, mutta jatkoa varmasti seuraa - niin hauskaa Pon kanssa oli.

Lomani ei ole vielä alkanut joten arkisin aika kuluu pitkälti kimuranttien 
it-ongelmien kanssa taistelussa. 
KÄZÄM!

Joskus on paikallaan pieni seikkailu luonnossa, aina ei tarvitse
lähteä paljon kotia kauemmaksi löytääkseen jotain hienoa.

Aina pitää olla aikaa lukemiselle..


... Ja kukkien nuuhkimiselle.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Tattarisuolla

Vanha paloauto oli aika komea!
Sunnuntaina seikkailtiin Tattarisuon teollisuusalueella. Romupajojen taakse kun mahtuu jokunen antiikkikauppakin ihanuuksineen. Kuvat ovat Kalusteneuvoksesta ja Tattarisuon antiikista, liikkeet sijaitsevat n. 100 metrin päässä toisistaan. Tattarisuolle pääsee Helsingin sisäisillä busseilla 77A ja 75.

Me lähdimme tällä kertaa kotiin tyhjin käsin, tosin olimmekin lähteneet ihan vain kuljeskelemaan. Minusta on hauska kierrellä atsomassa kauniita esineitä ja miettiä tarinoita niiden takana.

Kukahan tässä tuolissa on istunut maistelemassa sherryä? Vihreä lasi on heikkouteni...

Kukahan tämä nainen on, kenties vaimo tai sisar? Vaatetus voisi viitata 1900-luvun alkupuoleen. Sääli ettei kuvan historiasta ole tietoa...

Vanhoja valokylttejä!

Minusta tämä vanha, käsin veistetty kehto oli liikuttava. Kuka sen lienee tehnyt ja kenelle?


Tämä Tiffany-lamppukin olisi ihana. Värillinen lasi <3

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Riisirullia

Päätettiin herra Norkun kanssa kokeilla riisirullien tekemistä. Rullat ovat alunperin vietnamilaista herkkua, mutta me päätimme ottaa rennosti ja rullata mitä mieli teki. Rullaaminen osoittautui kivaksi ja sosiaaliseksi kokkaamiseksi ja huomattavasti vähempitöisemmäksi kuin esim. rakastamani sushin teko. Meillä oli tarjolla mm. avokadoa, ruohosipulia, rucolaa, tonnikalaa, kanaviipaileita, erilaisia kastikeita valkosipulista mausteisempaan kiinalaiseen Hoisihiniin saakka. Mies keksi lisätä mukaan paahdettuja auringonkukan siemeniä, jotka osoittautuivat aivan ihaniksi!

Riisipaperin ostimme aasialaisia elintarvikkeita myyvästä kaupausta, pakkaus maksoi n. 3 euroa ja paperiarkkeja yhdessä paketissa on paljon. Meidän kahdenkeskinen herkuttelumme kevensi rasiaa n. 20 % verran.

Aineksia. Meillä oli erilaisia aineksia runsaasti tarjolla, kumpikin sai tehtyä mieleisiään herkkuja. Näin on helppo miellyttää myös ruoka-allergikkoja tai muuten vain nirsoja syömäreitä, kuten allekirjoittanutta.

Paistoimme täytteeksi myös yhden satsin salaattia pannulla öljyn ja valkosipulin kanssa. Hyvää tuli!

Höyrytettyjä wokki-vihanneksiakin oli. Täytteeksi voisi myös sopia munakas, lihasuikaleet... Koska riisipaperi ei ole suolaista, voisi rullan ehkä toteuttaa makeanakin - täyttää vaikkapa ananaksella, persikanpaloilla tai mansikkasuikaleilla.

Purkista otettu riisipaperin pala näyttää tältä. Paperi on kovaa mutta haurasta, joten käsittele varoen.

Meillä oli pöydässä lautanen vedellä täytetty lautanen, jossa "uitimme" paperin nopeasti 
molemmilta puolilta. Sitten nostimme paperin hetkeksi rullausalustalle pehmenemään. Me käytimme rullausalustana leikkuulautoja, mutta homma onnistunee myös lautasen avulla.

Kun paperi on koostumukseltaan pehmeän kumimainen, voi rullaus alkaa. Asettelimme pyöreän paperin keskiosaan toivotun yhdistelmän täytettä. Sitten taittelimme nyytin kasaan aloittaen vetäen ensin alimmaisen reunan täytteiden päälle, sitten oikean ja vasemman ja ylimmän. Yritä tehdä nyytistä tiukka ja muista että kostea riisipaperi tarttuu kiinni helposti...

Ensimmäinen rullani. Kuten kuvasta näkyy, rullaus ei ihan onnistunut (mutta hyvältä maistui silti).
Riisipaperin läpinäkyvyys mahdollistaa myös aineksilla taiteilemisen, minä laitoin pohjalle Rucolan lehden joka tuli näinkin nätisti esiin.

Auringonkukansiemenrulla. Alla salaattia, Hoishin-kastiketta ja kanaa.