Viimeiset pari viikkoa ovat olleet ikäviä. Ollaan oltu vuoron perään kipeinä, minä aloitin jännetupen tulehduksella (sattui, ei ollut kivaa), jatkoin migreenillä (sekin sattui, ei ollut kivaa) ja nyt on vuorossa mieheltä peritty flunssa (kurkkukipu ei sekään oikein naurata). Eniten kenties harmittaa se, että tuskin alkuun päässyt juoksuharjoitteluni on näiden takia tauolla. Täytyy vaan yrittää muistaa että lenkkikelejä kyllä riittää ja että tärkeintä on malttaa antaa itselleen aikaa toipumiseen. Vaikeita juttuja, kun on kärsimätön ihminen.
Vuoden alussa annoin itselleni uuden vuoden lupauksen, pyrkisin tekemään itselleni jonkin kivan hemmottelun joka kuussa. Päätös kerkesi jo unohtua viime kuun kiireiden keskellä, nyt täytyy siis hemmotella itseään kaksinverroin. Ihan ensimmäiseksi päätin varata itselleni hieronnan - siinä sitä olisi hemmottelua ja itseänsä hoitamista samassa paketissa!
Terveitä päiviä odotellessa, hyvää viikonloppua kaikille!
Ps. Kuvassa on pääsiäisenä pongaamani joutsenaura, tosin reilusti käsiteltynä!
Täältä lämmin lohtuhali. Itsellä kuumetta ja juoksu myös tauolla. Lohdutuksena voin sanoa, että välillä tekee pieni tauko hyvää ja kunto ei kerkiä parin viikon tauon aikana huonontua. TUntuu silti toki kurjalta. Juokseminen on niin hurjan kiva harrastus, aloitin viime keväänä sadasta metristä ja nyt menee 10 kilometriä, yleensä kyllä juoksen 6-7 kilsaa. Satsasin kunnon juoksuvaatteisiin ja kenkiin, minulla kun on nivelissä aika lailla vaivaa muutenkin. Onneksi juokseminen on tehnyt ihan hyvää. Tsemppiä harrastukseen ja uskon, että kun sairastelusta pääset jatkuu taas entistä innokkaampana. Kaikkea hyvää.
VastaaPoistaKiitos, kyllä tämä tästä. Olen treenaillut vasta kuukauden tänä vuonna ja kyllä harmittaa kun treenitauko vain venyy. Toisaalta, yskimisen määrä on sellainen että olisi naurettavaa edes lähteä yrittämään lenkkeilyä. Ehkäpä opin tästäkin jotakin!
PoistaJuokseminen on kyllä hurjan kivaa, minä treenailen Naisten kymppiä varten. En toki tavoittele mitään kärkiaikaa tms. mutta kymppi on hyvä tekosyy lähteä nostamaan kesäkuntoa.
Kiitos tsempistä!
Harmillista, tovottavasti voit jo paremmin! Ja lohduttaudu ajatuksella, että treenata ja juosta ehdit kyllä loppuelämäsi. Mutta nähtävästi kehosi pyytää sinulta nyt pientä taukoa. Anna se sille, lempeästi :)
VastaaPoistaNäinhän se menee, kun malttaisi vain. Kaipa sitä nälkää lisää se, että olen niin hartaasti lenkkikautta odottanut, mutta elämässähän ei aina saa toki valita. Nyt jo olo alkaa parantua ja olenkin yrittänyt kuunnella itseäni, tämän päivän juoksulenkkikin vaihtui reippaaseen kävelyyn koska lihakset tuntuivat niin väsyneiltä. Oppia ikä kaikki!
Poista