Viime viikolla minulla oli ilo tavata vanha, rakas ystävä. Ystävyytemme kulkee vuosien taakse, olemme viettäneet lukemattomia tunteja puiden poikaystäviä, opiskelupaikkoja, ensimmäistä omaa kotia. Sittemmin poikaystävät ovat muuttuneet aviomiehiksi, opiskelupaikat työpaikoiksi ja pikkuyksiöt isommiksi kodeiksi, mutta yhteys tuntuu säilyvän. Vaikka emme tapaa enää niin usein kuin ennen, jotenkin juteltavaa tuntuu riittävän aina.Koska nykyisin tapaamme harvemmin, yritämme tapaamisia varten keksiä aina jonkin uuden paikan jota kokeilla. Olen jo pitkään halunnut kokeilla iltapäiväteetä, joten lukiessani että Salutorgetissa tarjoiltiin nyt tälläistä herkkua, ehdotin että leikkisimme tällä kertaa hienoja rouvia teekutsuilla.
Salutorgetin tee tarjoillaan ravintolan baarissa, joka on sisustettu tyylikkään vanhan ajan salongin hengessä, on mukavia nojatuoleja, sohvapöytiä, pieniä lasimaljakoita ruusuin. Ympäristö on juuri oikeanlainen ja sopii erinomaisesti tyttöjen juoruhetkeen, pehmeällä sohvalla on mukavampaa ja rennompaa jutella kuin tyypillisemmässä kahvilaympäristössä. Ja kun palvelukin pelaa sujuvasti ja kohteliaasti, on kokonaisuus mukavan yhteinäinen ja menun hengen mukainen.
Teehen kuuluu kakkuvadillinen erilaisia herkkuja maisteltavaksi sekä tietysti sitä teetä. Tee laatuja oli useampia ja iloksemme mm. vihreä tee oli kerrankin valmistettu oikein! Kakkuvadilta löytyi niin suolaista kuin makeaa, mm. perinteisiä kurkkuvoileipiä, toast skagen, sitruunakakkua, skonsseja hillojen kera, suklaakakkua ja macaroneja. Oli mukavaa saada maistella erilaisia makuja, varsinkin tarjottimen ylimmässä kerroksessa kävimme tiukka neuvotteluja siitä, kannattaisiko viimeikseksi suupalaksi säästää pähkinäinen mutakakun pala vai suklaamacaron.
