maanantai 28. tammikuuta 2013

Tammikuun projekteja


Tammikuu kuluu kovaa vauhtia loppuun ja täällä on hiljaista kuin pakastimessa! Kulunut kuukausi on ollut yllättävä ja stressaava ja huomaan että se syö kirjoitusintoani. Mutta yritän kuitenkin.

Herra Norkku on ollut jokusen viikon työkomennuksella muissa maissa kaukaisissa ja olin jo etukäteen kehitellyt liudan projekteja itselleni pitkiä pimeitä tammikuisia iltoja kuluttamaan. Ihan hyvä, sillä olen huomannut kotona yksin olon olevan tylsää.

Meneillään ovat mm. seuraavat puuhat: 
  • Teemakuvauksen aakkoshaaste, aikaa 2 kk.
    Kuvia on otettu 7, mutta koska jostain pakkomielteestä johtuen yritän julkaista kaiken aakkosjärjestyksessä jumitan E:ssä. Jonka pitäisi kaiken järjen mukaan olla helppo nakki, mutta jostain syystä se ei ole. Esiliina, eri kokoinen, elämä - eikä mitään ideoita!
  • 365 kivaa päivää eli vuoden kuvaprojektini
    Ajatuksena olisi pitää kuvapäiväkirjaa tämän vuoden ajan ja toistaiseksi ollaan kartalla. Toki myönnän että osa kuvistani on tosi tylsiä, mutta syytän tästä itseni lisäksi myös vuodenaikaa joka ei pahemmin valolla valokuvaajaa helli sekä seuranpuutetta. Toistaiseksi pahin aallonpohjani taitaa olla pahvilaatikosta otettu taidonnäyte, onneksi mukaan mahtuu vähän parempiakin otoksia. Pakko on kuitenkin todeta ettei allekirjoittaneen arki ihan kauhean glamourista ole, ihan tavallista arkea vaan.
  • Lukeminen
    Lukujuttuihin olenkin heittäynyt apinan raivolla ja paljon kivaa ja kiinnostavaa on tullut vastaan. Niistä lisää toisaalla.
  • Vaatehuoneen siivous
    Edelleen puhtaasti ajatustasolla...
  • Perhesiteiden katsominen
    Perhesiteet on amerikkalainen draamasarja, johon koukkuunnuin joululomalla ja päätin ottaa sarjan kaikkien jaksojen katsomisen projektikseni. Kahlattavaa piisaa sillä tuotantokausia oli viisi ja kullakin kaudella on kuvattu parikymmentä jaksoa. Nyt, jo monien traagisten hetkien jälkeen olen sentään saavuttanut jo vitos-kauden. Mikä saavutus! 

Vuoden jännittävin kuva - pahvilaatikko!



2 kommenttia:

  1. Tammikuu on tosiaan yksi vuoden vaikeimmista kuukausista. Ei pelkästään pituuden ja pimeän vuoksi... se vaan on. Aina niin stressaava ja ankea. Mutta ajatella: ihan kohta ollaan helmikuussa! Näin jälkikäteen kun katsoo taakse, niin tammikuu meni sittenkin nopeasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tätä ajattelinkin talsiessani silmälasit täynnä loskaa kohti bussipysäkkiä - kohta ollaan jo helmikuussa! Tammikuun huono puoli taitaa olla myös se, että juhlakausi on sen alkaessa auttamatta takana ja jäljellä on vain joulukilojen karistaminen...

      Mutta pää pystyssä ja hyvällä sykkeellä taas tähänkin päivään!

      Poista

Kiitos kommentistasi!