Dracula Untold

Päädyimme sitten herra Norkun kanssa elokuviin. Se ei sinällään ole erikoista mutta elokuvavalinta ei ollut ihan meille tyypillisin. Minä karttelen liian pelottavia elokuvia ja herra taas välillä nyrpistelee nenäänsä fantasialle, jotenkin kuitenkin päädyttiin valitsemaan Dracula Untold. Ja lähdettiin elokuvateatterista hyvillä mielin - eli kaiketi on hyvä joskus kokeilla rajojaan. (Ja oivallinen kannustin siihen ovat pian vanhaksi menevät leffaliput!)

Dracula Untold kertoo kaikille tutun vampyyrin tarinan uudessa kuosissa. Prinssi Vlad on palannut kotimaahansa ja haluaa unohtaa sodassa tekemänsä hirmuteot mutta sehän ei tietysti onnistu sillä Turkin sulttaani haluaa transsilvanialaisilta 1000 poikaa armeijaansa koulutettavaksi, näiden joukossa myös Vladin oma poika. Ja kun pieni heikko kansa joutuu käymään sotaa turkkilaisten massiivisia joukkoja vastaan niin siinähän joudutaan ottamaan avuksi jo pimeätkin voimat.

Leffa oli viihdyttävä ja jälleen kerran tulin todenneeksi että mies, jota ei edes kokonainen armeija pysäytä, on kyllä komeaa katseltavaa. Luke Evansia nimittäin katseli ihan mielellään ja muutenkin leffa oli visuaalisesti ihan onnistunut.

Muutamassa kohdassa toki sarkasmini löi päälle, etenkin kun taistelun tuoksinassa Draculalla on aina aikaa syleillä perhettään vaikka ihmiset ympärillä kuolevatkin. Mies, vähemmän pussailua, enemmän toimintaa!