Voi jukra että Suomen talvi näyttää taas kauneimman puolensa. Loskaa. Litsläts. Uuh. Joten loogista kyllä, lähdin uimahallille kokeilemaan vesijuoksun alkeiskurssia. Olen joskus uteliaisuuttani kokeillut juoksuvyötä mutta touhu meni silloin jokseenkin määrättömäksi pomppimiseksi joten jonkin sortin info tulee kyllä tarpeeseen.
Ja olipas muuten hauskaa! Ja tehokasta! Kokeilimme aitajuoksua, pikajuoksua ja vielä hiihtoakin eli erilaisia juoksutekniikoilla joilla treeniin saa vähän vaihtelua ja tehoa (ihastuin etenkin pikajuoksuun, tätä olisi kiva kokeilla joskus pitkällä uimaradalla intervallina!)
Kiva treeni ja parasta kaikessa on se, että se jälkeen ei ole hikinen vaan olo on oikeastaan aika freesi. Ja kaiken kruunaa höyrysauna. Mutta onkohan vesijuoksusta innostuminen keski-ikäisyyden merkki?! Pitäisikö huolestua?!
Eikä, jo toinen jolta kuulen nyt viikon sisään hyvää palautetta vesijuoksukurssista. Mäkin tahdon! Salikorttiaikoinani kävin paljon vesijumpissa (mummojen kanssa ;), osa tunneista tehtiin vyön kanssa ja tuolla oli just sitä intervallijuoksua, vitsi se on rankkaa ja kivaa. Saisikohan sitä itsensä innostettua?
VastaaPoistaLinnea, on kyllä kivaa touhua. Tässä meidän uimahallilla järjestetään kursseja aloittelijoilla (3 krt/28eur) ja sen kautta olen kyllä kivasti saanut käsitystä tekniikasta - ei mene pelkäksi pomppimiseksi koko touhu. Intervallijuoksu oli kyllä kivaa, harmi että viimeksi allas oli niin täynnä että omalle sooloilulle ei oikein jäänyt tilaa.
VastaaPoista