Uuden vuoden vierähdettyä minä - kuten ilmeisesti muutama muukin - aloitin ryhdikkäämmän ja terveellisemmän elämän. Olen yrittänyt vastustaa luontaista kaikki-mulle-heti -mentaliteettiani ja mennä eteenpäin järkevästi ja pienin askelin. Ihan ensin halusin saada liikuntarytmini kuntoon joten eikun jumppakorttiin aikaa lataamaan!Tammikuun pimeinä iltoina siis kokeilin kaikenlaista ja vaikka välillä hirvittikin, olen löytänyt itselleni aika kivoja uusia lajeja. Yksi tällainen on kahvakuula, tunti jolle aina tassuttelen pikkuisen peläten sitä millaista kidusta tänään onkaan luvassa ja jolta lähden lihakset vapisten ja hymy huulilla. Tunti on aika rankka varsin tämmöiselle rapakuntoiselle vasta-alkajalle mutta pohjalta onkin ihan hyvä aloittaa.
Parasta tunnissa taitaa olla mainio ohjaaja, joka hauskasti mutta silti päättäväisesti onnistu pusertamaan meistä jumppaajista jokaisen hikipisaran ja vielä vähän naurattamaankin siinä puuskuttamisen lomassa. Tunnelma onkin aika rento - ihmiset juttelevat sekä ohjaajalle että jopa toisilleen mikä minusta tuntuu harvinaiselta ja hauskalta.
Olen yllättynyt ja kiitollinen siitä, että liikunnan ilo on löytynyt - elämä vaan on helpompaa niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!