Välimerellä

Sain vihdoinkin aikaiseksi kirjoittaa matkastamme Välimerelle.  Yksi ns. bucket list -haaveistani on ollut päästä joskus oikealle risteilylle, siis sellaiselle joita lapsena tuijottelin Lemmenlaivasta. Tammikuisilta Matkamessuilta tulin hetken mielijohteesta kantaneeksi kotiin ison nipun risteilyesitteitä ja siitä se sitten lähti.

Päätimme että ensimmäinen risteilymme olisi lyhyt (3 yötä) koska herra Norkku ei ollut varma kyllästyisikö kuoliaaksi laivalla. Myös talvilomaviikko asetti rajoituksia matkan kestolle ja suunnalle joten päädyimme lopulta varaamaan Norweigan Epicin Barcelona - Palma - Marseille - Barcelona -risteilyn. Toisena vaihtoehtona olisi ollut Venetsiasta lähtevä risteily mutta tiesimme että sesongin ulkopuolelle Venetsiaan saattaa olla vaikea saada edullisia, saatikka sitten vielä suoria lentoja joten vaaka kallistui Barcelonan puolelle. Kaveripiirimme on hehkuttanut kaupunkia kovasti joten valinta tuntui oikein hyvältä.

Lentojen sommittelu osoittautui kuitenkin haastavaksi, mutta lopulta edullisin yhdistelmä oli lentää Barcelonaan maanantai-iltana töiden jälkeen ja palata sunnuntai-iltana yö-lennolla. Risteilyn oli määrä startata keskiviikko-iltapäivänä mikä jättäisi meille muutaman päivän kaupunkiin tutustumiselle. Palaisimme satamaan sunnuntai-aamuna eli laskeskelimme meillä olevan vielä melkein kokonainen päivä shoppailulle. (Tässä tosin unohdimme huomioida sen, että Barcelonassa tosiaan monet kaupat ovat kiinni sunnuntaisin...) Onneksi kuitenkin ravintolat ja turisteille suunnatut nähtävyydet ja pikkukaupat olivat auki, ihan suljetussa kaupungissa ei tarvinnut silloinkaan tallustella. Tämä olikin hyvä muistutus itselleni: tarkista aina kohdemaan käytännöt sunnuntain ja arkipyhien suhteen!

Kokonaisuutena matka oli mitä mainioin, vain paluu sateiseen ja koleaan kotimaahan hieman masensi. Yritän palata seuraavissa postauksissa tarkemmin Barcelonaan, Palmaan, Marseilleen ja risteilyn tunnelmiin.