Kilometrikisan startti!
Lonkan limapussin tulehdus ajoi minut lenkkeilyn sijasta fillaroimaan viime kesänä ja yllätin itseni rakastumalla tähän lajiin. Työpaikan kilometrikisa oli kaltaiselleni listafriikille oiva kannustin, ylitin oman tavoitteeni - 1000 km 11 kilometrillä. Lämpötilan noustua alkoi asfaltti taas kutsua ja viime viikolla karautimme Nopsan kanssa taas matkaan ja kyllä vaan - oli se ihanaa!
Tämän vuoden tavoite pysyy tonnissa, mikä tarkoittaa sitä että joka viikko tulisi polkea 56 km. Se tuntuu tällä hetkellä paljolta mutta ryhtiä hommaan tuo se, että tiedän saavuttaneeni tavoitteen aiemminkin. Ensimmäisen viikon polkusaldo on 58 kilometriä eikä se ihan helpolla tullut mutta se kunto taas lähtee nousemaan.
Nopsan selässä tulee muuten nähtyä paljon kaunista, sääli että innokas polkija harvoin malttaa pysähtyä.
Kaverit
Helatorstaina pääsimme ensivisiitille kaverin uuteen kotiin. Tarjoilut hoidettiin rennosti Kotipizzan avulla ja viihteenä toimi mm. Aikuiset ystäväni -kirja jonne olimme 11 vuotta sitten kirjoitelleet. Seurasi silmien muljauttelua ja kikatusta, olemme aikanamme olleet aika kirkasotsaisia esim. työkuvioiden ja miesihanteiden suhteen. You live, you learn...
Oli kiva päivä ja ihmettelen sitä, kuinka olenkin löytänyt elämääni nämä ihmiset joiden kanssa on helppo puhua kaikesta.
Viikon päänsärky
Viikon päänsärkyä edustaa edellisen viikon talkoissa kaiveltu etupiha. Vanhoja pensaita siirreltiin tulevan laatoituksen tieltä ja sehän oli aika rankka jumppa. Lihakset kyllä toipuivat mutta se pihalla oleva epämääräinen multainen kuoppa kyllä vaivaa mieltä - haluaisin saada sen kuntoon mahd. pian.
Piha on kyllä muuten ollut ihastuksen aihe - tulppaanini ovat alkaneet kukkia ja huomaan hiippailevani kuvaamaan niitä jatkuvalla syötöllä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!