Venyy mutta ei pauku eli juoksukoulu, osa 2

Torstaina oli juoksukoulun seuraavan osan vuoro, tällä kertaa vuorossa olivat toiminnalliset harjoitukset. Juttu aloitettiin taas pikkuisella lenkillä ja sitten siirryttiin Stadikan (märälle) nurmelle avaamaan kroppaa. Ryhmämme vetäjä, Emma, näytti meille ensin harjoituksia joita olisi hyvä tehdä kun lenkillä on jo vähän juoksua alla ja kroppa on lämmennyt. Täytyy myöntää että varsinkin lonkan avaaminen tuntui todella raskaalta, mutta liikkeiden myötä niveleen tuli ihan erilainen tuntu. Liikkuvuudestani valitettavasti huomasin sen että teen istumatyötä - oikeastaan tällä kertaa tunnin tärkein anti tulikin siitä oivalluksesta, että pitäisi venytellä enemmän ja useammin.

Monet liikkeistä olivat hyvin samantyyppisiä kuin ne, joihin olen Bodybalancessa tutustunut eivätkä sinänsä olleet vaikeita liikkeita, mitä nyt vain raskaita. Perusvenytyssetin vetäminen ei arviolta veisi kuin 20 minuuttia, joten visioin lisääväni venyttelyä niihin päiviin kun en muuten jo liiku. (Liikunnan jälkeen venyttelen jo muutenkin.) Kevyimmiltään setin voisi vetää vaikka telkkaria katsellen eli kyseessä ei varmaankaan olisi suuri "uhraus" mutta se voisi tuoda tullessaan paljon hyvää oloa.

Olen joskus jumppatunnilla miettinyt liikettä, jossa polvesta otetaan kiinni ja yritetään nostaa, en ole koskaan saanut venytystä tuntumaan missään ja olenkin miettinyt mikä sen tarkoitus on. Nyt sain senkin selville, sillä Emma kertoi meille kyseessä olevan jalan lihaskalvojen venytyksen. Kalvot voivat kiristyä ja aiheuttaa hankaluuksia ja niiden venyttäminen on hankalaa, varsinkin kun venytys ei tunnu samalla tavalla kuin lihaksessa. Ikä oppia kaikki.

Kokonaisuutena tunti oli ihan kiva, joskin yllättävän rankka, sillä meikäläisen jalat tuntuivat tunnin jälkeen aivan voimattomilta. Ilmeisesti puolentoista tunnin ulkoilu oli myös tehnyt tehtävänsä, sillä nukkumatti kutsui klo 21 aikoihin.

Hauskaa ja rentouttavaa viikonloppua!