sunnuntai 27. marraskuuta 2011

1. Adventti

Se olisi sitten ensimmäinen adventti. Aika kuluu tosi nopeasti, meillä on juhlittu viikon sisään kolmet synttärit ja yhdet olisi vielä tulossa. Ja ens viikolla korkataan pikkujoulukausikin...

Tämä adventtisunnuntai ollaankin sitten otettu rennosti, kuunneltu kuinka sade rummuttaa ikkunoita. Syöty hyvää ruokaa, saunottu, katsottu komedioita ja ihan vaan kerättu voimia alkavaa viikkoa varten. Lueskeltu, pelleilty kuvankäsittelyohjelman kanssa. Lenkkipolullekin kerkesin juuri ennen myrskyn alkua, jostain syystä viime päivinä olen löytänyt taas juoksemisen innon. Pimeässä eteenpäin puskemisessa on ihan oma fiiliksensä ja vaikka lenkit tauon jälkeen tuntuvatkin raskailta, mutta olo niin jälkeen on ollut mahtava! Taidan yrittää lenkkeilyä lumellakin, ainakin kerran, jollei muuten niin kokemuksen vuoksi.

Mies osti mulle kukkia. Juuri mun lemppareita, oikean värisiäkin.  <3

Vähän juhlittiinkin.


tiistai 22. marraskuuta 2011

Jag ska baka en liten kaka

Tänään meillä on leivottu kakkua, ihan sellaista pientä hemmottelukakkusta töihin vain. Mikään kokkikolmonen en ole, joten tässäkin oli tekemistä.

Tämä oli ensimmäinen marmorointikokeiluni eikä se mennyt ihan putkeen. Vika ei (tietenkään!) ollut kokissa vaan kinuskikastikepurkissa, sieltä kun purskahti ensimmäiseksi vähän liikaakin koristelumatkua kerralla.

Toivottavasti maistuu huomenna!

Namnamanam
Salainen ainesosa...
Valmista tuotetta. 

maanantai 21. marraskuuta 2011

Huurteessa

Kyllä se vaan niin on, että kauniista kohteesta on helppo ottaa hyvä kuva. Sunnuntaina meitä hemmoteltiin ihanalla ja kirpeällä ilmalla. Kuura oli tehnyt taikojaan luonnossa ja kaikki sädehti auringonvalossa. Sanomattakin oli selvää, että oli pakko painella ulos kuvaamaan.

Näiden kuvien värimaailma muuten miellyttää kovasti minun silmääni, minun sävyjäni...






sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Kello käy... / Mustavalkomaanantai #93

Mustavalkomaanantaissa haetaan tällä kertaa innoitusta Zen Cafén kappaleesta Ihminen, joka muuten onkin hieno biisi. Ihmisestä tuli mieleen montakin ideaa, lopulta päädyin tähän melko kirjaimelliseen tulkintaan kertosäkeestä. "Sinä olet ihminen, muistatko... Kello käy, kello käy... Kello käy..."

Tuon kohdan valitsin innoituksekseni telkusta näkemäni Steve Jobs -dokumentin takia. Dokumentissa jo syöpään sairastunut Jobs puhui valmistamassa oleville nuorille sanoilla, jotka jäivät mieleeni.
"Your time here is limited so don't waste it living someone else's life. Don't be trapped by dogma - which is living with the results of other people's thinking. Don't let the noise of other's opinions drown out your own inner voice. And most important, have the courage to follow your heart and intuition. They somehow already know what you truly want to become. Everything else is secondary."

Viisaita sanoja.

Lisää Zen Caféta täällä.

perjantai 18. marraskuuta 2011

Downton Abbey

Kuva: Pinterest.com
Valokuvaus on tosiaan jäänyt, tilalle on näemmä tullut telkkarin töllöttäminen - kuulunee ehkä vuodenaikaakin. Nyt ilahduin kuullessani että Downton Abbey, sarja johon ihastuin tänä syksynä, jatkuu uusin jaksoin jo tammikuun 3. päivä. Mahtavaa! Etenkin kun edellinen tuotantokausi jätti kaikki asiat, romanssit sun muut, ihan auki... Nyt pitää vaan malttaa tammikuulle saakka...

Tänään olen niin väsynyt etten taida jaksaa muuta tehdä kuin töllöttää. Onneksi on tarjolla on Candlefordin postineitiä ja viimeinen jakso hyytävän hyvästä draamasarjasta Sinun lapset, minun lapset...

Huomenna leikin muuttomiestä kaverin apuna ja lupasin hemmotella miestä ruoalla jota meillä kutsutaan nachos-hässäkäksi. Olisi kiva ehtiä pistämään nenä ulos reippailunkin merkeissä, vaikka pelolla odottelenkin sunnuntaita jolloin etelään on luvattu L-U-N-T-A!!!

Hyviä viikonloppuja kaikille!

In the Movies

Minusta on aina kiva lukea muiden elokuvavinkkejä, joten ajattelin jakaa muutaman omista elokuvakokemuksistani. Osa elokuvista on vanhempia, osa uusia, mitä nyt on kulloinkin tullut katsottua. (Kuvat: Pinterest.com)

Chaplin (1992)
- Hieno elokuva miehestä, joka oli todellinen elokuvan uranuurtaja. Oikeasti pikku kulkurin elämä ei ollut ihan niin traaginen kuin kulkurin hahmo antaa ymmärtää, vaikka suruja ja murheitakin riitti. Tykättiin kovasti, hyvä jo yleissivityksenkin kannalta.
Mielenkiintoista: Geraldine Chaplin, Charlien tytär, näyttelee elokuvassa isoäitiään.
Lainaus: (Charlie Chaplin) Nothing quite like it. The feeling of film.

Englantilainen joka nousi kukkulalle, mutta laskeutui vuorelta (1995)
- Hugh Grant nuorena ja ujona sydäntenmurskaajana. Leppoisa komedia karttureista ja pienestä walesiläisestä kylästä, joka ei aio hevillä luopua vuorestaan. Tarina perustuu ilmeisesti tositapahtumiin, mikä lisää mielenkiintoa. 

Johnny English (2011)
- Johnny Englishiä kävimme katsomassa erään pitkän työviikon päätteeksi, aika väsyneinä. Leffa oli juuri siihen mielentilaan sopiva. Helppoa ja hauskaa, pakko myöntää että Rowan Atkinson on melkoinen taituri komiikkansa kanssa vaikka Mr Bean olikin minusta äärettömän ärsyttävä.

Piiat (2011)
- En oikein tiedä miten kuvailla tätä elokuvaa, kenties se on lämminhenkinen draamakomedia. Ainakin siinä saa nauraa, järkyttyä ja vähän itkeäkin. Luin ensin kirjana ja raahasin sitten herra Norkunkin elokuviin. Kirja oli, luonnollisesti, elokuvaa parempi, mutta elokuvakaan ei ole yhtään hullumpi. Myös herraseni piti elokuvasta. Aiheena on mustien kotiapulaisten elämä Amerikan etelävaltioissa 1960-luvulla - siitä varmaan arvaakin jo aika paljon juonesta. Aidon oloiset näyttelijät ja varsinkin pieni Mae Mobley varasti sydämeni.
Lainaus: (Aibeleen Clark) You is kind. You is smart. You is important.

Three Musketeers (2011)
- Aina välillä on kiva käydä katsomassa seikkailuelokuvia, varsinkin tällaisia kuin Kolme muskettisoturia. Aivot saa laittaa narikkaan, nauraa vähän ja olla viihdytetty. Tässä pätkässä on lauma hyviä näyttelijöitä ja Orlando Bloomkin nähdään vaihteeksi pahiksena. Shown taitaa kuitenkin varastaa Milla Jovovichin esittämä Milady. Luulen kyllä että tuotantotiimi on hiukkasen ottanut vapauksia alkuperäisen tarinan suhteen...

Immortals (2011)
- Tämä oli herran valinta, vaikka kyllähän antiikan mytologia aina kiinnostaakin... Kyseessä on siis Theseuksen taruun perustuva sotaisa 3D-filmatisointi, jossa ohjaajana on Tarsem Singh. Paha kyllä, en muistanut ennen elokuvaa että Singhin elokuvat, vaikkakin upeita visuaalisuudessaan, ovat monesti minusta yhtä pelottaviakin kuin painajaiset. Siitä tulikin siis rentouttava lauantai-ilta, sain pelätä kaksi tuntia. Mickey Rourke tekee muuten uskomattoman roolityön leffan pahiksena, kuningas Hyperionina, ja jättää kaikki muut varjoonsa. Freida Pinto (Slumdog Millionaire) on uskomattoman näköinen...

Pahan oma (1997)
- Brad Pitt nuorempana, Harrison Fordista lisäplussat. Leffa käsittelee Pohjois-Irlannin tilannetta ja IRAta. Synkkä aihe, mutta hyvä toteutus.

maanantai 14. marraskuuta 2011

Kuvankäsittelyä

Sain JohannaH:lta inspiraation kuvankäsittelyyn, samalla se on osa marraskuun kuvahaastetta. Kuvankäsittely olikin ihan hauskaa vaihtelua ja pidän siitä, että epätarkkakin kuva voi saada uuden elämän tätä kautta. Mitään tiettyä tyyliä en itselleni ole löytänyt, kunhan vaan leikin Photoscapella ja Pixlr-o-maticilla.
Tässä kuvassa on nyt leffajulistemeininkiä.  Kuva on tehty Pixlr-o-Maticilla, ensin filtterillä sini-keltainen tausta ja sitten lisättiin vielä tähtiä...

Tässä käytin ensin Pixlr-o-Maticin filtteriä kuvan valoituksen muuttamiseen, sitten Photoscapen Oilpainting-käsittelyä saadakseni maalausmaisen pinnan.

Tämä on yksi (epäonnistunut) valoitusaikakokeilu.  Pidin kuitenkin  valkoisen taustan ja keltaisen raikkaasta  yhdistelmästä, joten halusin tehdä tästä jotain. Mukana jälleen kerran Pixlr-o-Maticin hivenen punertava värifiltteri ja vielä vähän "auringonsäde" -efektiä päälle. Kokeilin myös Photoscapen Oilpainting -efektiä, joka tosin ei mainittavammin näy lopputuloksessa. Aurinkoisen alkusyksyn tunnelmaa!

Tässä leikittiin keväisellä kuvalla perunanarsisseista. Käytössä jälleen kerran Pixlr-O-Matic, jonka avulla valoitin taustaa vähän lisää. Lisäsin myös kuvan kankaisen pintaefektin ja kehykset saadakseni aikaan sellaista mummola-fiilistä.

Tämä kuva on tainnutkin alkuperäisessä muodossaan olla jo blogissa, tässä Pixlr-O-Maticin filtterillä ehostettu taivas. Lopputulos ei millään muotoa ole luonnollisen näköinen, mutta väritys tuo jostain syystä mieleen vanhat maalaukset Leonardo da Vincin ajoilta.
Lopuksi kuva Berliinistä. Charlottenburgin palatsin patsas sai muuttua kreikkalaista aihetta esittäväksi tauluksi Pixlr-o-Maticilla. Ensin filtteröin väriä, sitten lisättiin valkoinen valoitusefekti toiseen reunaan esittämään "räjähdystä". Ties mikä antiikin ajan eeppinen taistelu tässä on käynnissä!

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Viesti / Mustavalkomaanantai # 92

Mustavalkomaanantaissa kuvataan tällä viikolla viestejä. Minä löysin viestini taannoiselta Berliinin reissulta, erääseen tiettyyn muurinpätkään kirjoitettuna. Viesti puhukoon puolestaan...


Lisää viestejä täällä.

Kai tää tästä.

Marraskuu on ollut täällä hiljainen. Tuntuu että aika vain on loppunut kesken kalenterista - työjuttuja, kaikenlaisia kotijuttuja, flunssaa... On ollut ihan hauskaa, mutta olen myös aika kuitti. Siksi kuvaaminenkin on jäänyt, osittain myös auringonvalon puutteen takia. Luonnon kauneuskaan ei nyt häikäise eikä minua oikein innosta lähteä kuvaamaan.

Aika on ollut raskas, jotenkin syksy saa ajatukset kääntymään muistoihin ja menetykseen, mollivoittoisuuteen. Olen ajatellut omia rakkaitani ja tukenut ystävää hänen menetyksessään. Tiedän että jäähyväisetkin ovat osa elämää, mutta joskus ne vain jättävät jälkeensä ison haavan. Sellaisen joka kenties arpeutuu, mutta ei koskaan parane.

Suru on siitä jännä juttu, että sen kanssa voi luulla pääsevänsä sinuiksi ja sitten yhtenä päivänä joku kysyy jotakin mitä et osannut odottaakaan ja padot aukeavat. Menneen vuoden aikana olen oppinut jo itkemään julkisilla paikoilla jos itku tulee. Muistan että ensimmäisen työpäiväni aikana itkin vain viidesti - muistan että olin ylpeä siitä.

Olen viime aikoina alkanut miettiä tätä asiaa enemmän, huomaan että nyt haluan ja pystyn puhumaan jo tästä. Ei se helppoa ole, mutta luulen että nyt on aika käsitellä asiaa.

Hassua. Ajattelin kirjoittaa kuvankäsittelystä, mutta tässä kävikin nyt näin. Kuvat saavat siis odottaa hetkisen lisää.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Pelottava, kammottava, hirvittävä ja kauhea eli Mustavalkomaanantai # 091

Mustavalkomaanantaissa ollaan vielä kammottavissa tunnelmissa ja haussa on siis pelottavia kuvia Halloweenin hengessä. Muutamat kamaluudet olen jo julkaissut aiemmin (täällä), joten tällä kertaa tulkintani on vähän leikkisämpi. Mikähän hirveä, kammottava, pelottava sieltä kurkkii?




Lisää kauhua täällä.

lauantai 5. marraskuuta 2011

Juhlan tunnelmaa

Kävimme perjantaina illastamassa kerrankin oikein kunnolla. Joskus on vaan ihanaa kun saa hiukan tälläytyä, istua tunnelmallisessa ravintolassa, herkutella ja kävellä illalla öisen meren rannalla katsomassa yön valoja. (Kävelylenkki jäi kyllä aika lyhyeksi - merituuli oli hyytävä...)

JohannaH:n inspiroimana tunnelmia tällä kertaa kuvankäsittelyn läpi suodatettuna. (Saanpahan sillä tavoin käytettynä kaikki pitkän valoitusajan ja kylmän takia heilahtaneet kuvani... ;-) )