Tänään on taas sellainen päivä. Kun ei oikein jaksaisi, orastava päänsärky kolkuttaa takaraivossa ja ihan vaan laiskottaa. Ja tuntuu siltä että hieno aurinkoinen sunnuntai menee hukkaan. Pitäisi tehdä, nauttia ja suorittaa sunnuntai.
Tiedän että pitäisi mennä lenkille mutta riskipeliä sekin on. Joko saan niskassa veren kiertämään ja lisää energiaa päivääni, tai sitten lenkki imee lopunkin virran. Niin tai näin, ainakin olisin suorittanut juoksun...
Joskus aina iskee suorittamisen tarve, en edes oikein tiedä miksi. Pelkkä oleminen kai tuntuu liiaksi laiskottelulta ja hyvän ihmisenhän kuuluisi puuhailla kovasti kaikenlaista. Toimettomat kädet ovat synti - vai miten se nyt menikään?
Jep, joskus auttaa kun saa hiukan mussuttaa. Kerään vielä vähän virtaa ja alan sitten kaivamaan lenkkareita esiin...
Jostain syystä joskus... minulla on kiire lenkiltä kotiin olemaan jouten. Ja ne toimettomat kädet, niitä kaipaan ja kiirehdin sitä olotilaa kohti.
VastaaPoista