Berlin, day 2

Maggaraa

 Toinen päivä Berliinissä starttasi yllätyksellä kun heräsimme siihen että siivooja oli tulossa sisään huoneeseemme n. klo yhdeksän tienoilla. Sittemmin tuli huomattua että tuossa kyseisessä hotellissa siivous alkoi aikaisemmin kuin monessa muussa paikassa ja siivoojat olivat hyvinkin nopeasti avaamassa huoneen ovea. Jos siis on suihkussa väärään aikaan, saattaa yllättyä...

Hotellipakettiimme kuului aamiainen, jonka perjantai-aamuna nautimme hotellimme (Excelsior Berlin) alakerrassa sijaitsevassa Franke Brasseriessa. Aamiainen oli maukas, meikäläinen jopa söi muutaman pienen bratwurstinkin - maassa maan tavalla, eikös niin?

Muuri ja Topografie des Terrors

Aamupalan jälkeen lähdimme kohti Potsdamer Platzia, joukkomme halusi nähdä Checkpoint Charlien ja tietysti muurin. Olimme metrokartasta selvittäneet että pääsemme perille samalla tutulla metrolinjalla U12, jolla jo edellisenäkin päivänä olimme huristelleet. Menimme siis metroon aika rennoin mielin, tämähän oli jo tuttu juttu. Jossain vaiheessa metrossa kuulutettiin jotain, mutta emme tulleet kuunnelleeksi mitä. Seuraavaksi havahduin siihen että metro pysähtyi ihan toisen nimisellä pysäkillä kuin olisi pitänyt... Pikkupähkäilyn jälkeen valkeni. Metrohan oli ollut yhdistelmä linjoista 1 ja 2 ja ilmeisesti nuo linjat olivat haarautuneet jossakin vaiheessa ja kuulutuskin oli koskenut luultavasti juuri tätä. Huristimme kovaa vauhtia eteenpäin linjaa U1, kun meidän olisi pitänyt istua junassa U2. Muuta ei voitu kuin hypätä junasta ja ajella taaksepäin...

Muurin raosta

Potsdamer Platzilta löysimme helposti ensin Topografie des Terrorsille, paikalle jossa muinoin sijaitsi SS-joukkojen ja Gestapon päämaja - ei siis mikään iloinen paikka. Paikalla on isohko pätkä SITÄ muuria sekä myöskin museo, jossa museon nimenkin mukaisia kauhuja esiteltiin.Valokuvien kautta esiteltiin natsien valtaannousua, aloin ymmärtää selkeämmin sen kuinka näyttäviä Hitlerin ja natsien marssit ja kokoukset olivat olleet, kuinka niiden oli täytynyt vedota kansaan. Aikajanan edetessä eteeni levittäytyi surullisia ja karmeita kuvia - kaikkian en edes katsonutkaan, osa kuvista oli melko raakoja, esitellen esim. hirtettyjä uhreja. Surullisinta ehkä on se, ettei tämä ollut ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään kerta kun moista tapahtuu, esimerkkinä vaikkapa Jugoslavia ja Ruanda. Ehkä tällainen museo onkin tärkeä siksi, ettei totuus unohtuisi.

Muurilla

Jatkoimme matkaa melko synkeissä tunnelmissa kohti Checkpoint Charlieta. Matkan varrelle osui sentään Trabanteja esittelevä Trabi-museo, joka autoillaan vähän nosti mielialaa. Checkpointissa otimme ne pakolliset turistikuvat, mutta koska tuuli oli muuttunut kylmäksi, emme viettäneet siellä pitkää aikaa. Eli seuraavaksi suunta kohti Potsdamer Platz Arkadenia ja shoppailua!

Halusimme maistella saksalaisia kakkuja ja leivonnaisia, etukäteen oli selvitetty että Arkadenissa olisi Wiener Cafe, josta saattaisi löytyä jos jonkinmoista herkkua. Ja mikäs se piristäisikään tunnelmaa paremmin kuin ihanat leivonnaiset! Hankitut kalorit poltettiin shoppailemalla...

Checkpoint Charliella

Illalla oli rock varieteen vuoro Wintergarten Variete -teatterissa. Paikassa oli tyyliä heti alkumetreiltä lähtien, livreepukuinen ovimies auttoi meidät taksista punaiselle matolle. Kattokruunuja, punaista samettia... Näytillä oli upeita vanhoja esiintymisasuja ja ohjelmalehtisiä. Virvokkeita sai tilata omalle paikalle ja listalta löytyikin mm. drinkkejä, jotka oli ohjelman henkeen sopivasti nimetty tunnettujen musiikkikappaleiden mukaan. Seurueemme nautiskeli mm. Sweet Carolinasta, Obladi Obladasta ja Purple Rainista.

"You are leaving the American sector..."

Itse esitys ei sekään ollut hullumpi. Olimme alkuun luulleet sen olevan musikaali, mutta Forever Young osoittautuikin sirkustyyppiseksi esitykseksi, jota talon bändi säesti rockkappalein. Esityksiin mahtui jos jonkinmoista akrobatiaa, jonglööräysta, temppupyöriä, tasapainopalloja... Minun suosikkini olivat esitykset joissa akrobaatti keikkui maan ja taivaan välillä kahden leveän nauhan/verhon avulla. Musiikki (Stairway to heaven, Gound control to Major Tom) tuki hienosti esityksiä, kaunis kokonaisuus! Tunnelmaa meidän osaltamme ehkä hiukan latisti pitkähkö saksalaisten kappaleiden sikermä, joiden aikana muu katsomo lähes pomppasi tuoleistaan - me emme ulkomaalaisina ymmärtäneen kappaleiden hienoutta. Kokonaisuutena ilta oli kuitenkin hauska ja esitys oli meille oikein sopiva!