Tänään olin kiltti. Tai vielä kiltimpi kuin tavallisesti. Olen purrut kieltäni ja antanut periksi tehdäkseni toiselle hyvän mielen. Pistänyt jonkun toisen onnellisuuden omien pikku juttujeni välille. Kuunnellut vähän rivienkin välistä ja oikeasti miettinyt mitä tuo ihminen tarvitsee. Tarjonnut apua ilman pyytämistäkin. Vaikka pää olikin kipeä ja olo väsynyt.
Minulla on tästä aika hyvä olo. En tiedä onko kyse joulusta vai mistä, mutta tuskinpa joulupukin tontut kirjaavat nimeäni ylös. Mutta silti tänään kaikki on mennyt tosi mukavasti - ehdin juuri täydellisesti bussiin vaikka olinkin myöhässä, vieläpä siihen nopeimpaan, joka vain huristeli tyhjien pysäkkien ohi. En ole törmännyt töissä yhteenkään ongelmaan jota en saisi ratkaistua, eikä päätäkään enää särje. Ehkä keräsinkin itselleni hyvää karmaa?
Tässäpä esimerkkiä ja ajattelemista monelle, itseni mukaan lukien!
VastaaPoistaAito toisesta ihmisestä välittäminen ja sen osoittaminen on siitä mukavaa, että se palkitsee itse itsensä: on vain hyvä ja tyytyväinen olo :-)
Katja, ei se tosiaan aina kauhean helppoa ole, arjessa painavat kiire, stressi ja väsymys päälle ja oikeasti joskus on vaikeaa antaa itsensä ymmärtää mitä toinen haluaa. Tai ei ole aikaa tai energiaa antaa sitä. Mutta jostain syystä minulla on nyt niin hyvä olo että jaksan. :)
VastaaPoista