Tällä kertaa mustavalkomaanantain aiheena on muisto. Tämä on muisto tunteesta ja ihmisestä, tällä kertaa vähän abstraktimmassa muodossa. Ottaessani kuvan annoin sille mielessäni nimen "Menetys". En oikein tiedä miksi halusin valita juuri tämän muiston, kenties vuodenaika on siihen syynä.
Lisää muistoja täällä.
Laulussa sanotaan: "Tuuli vie kaiken mennessään" Onneksi se ei ole totta, sillä muistot pysyvät.
VastaaPoistaPekka, näinhän se menee, muistot jäävät. :)
VastaaPoistaElämä kulkee, muistot jäävät, jos ne musitaa, jotkut asiat unohtaa tai haluaa unohtaa...
VastaaPoistaTotta, Pappilan mummo!
VastaaPoistaSyksy on menetyksen aikaa.
VastaaPoistaSyksy ottaa, mutta antaa myös paljon kaunista!
VastaaPoistaps. Taisit saada samalla minusta uuden lukijan blogillesi. Täällä eräs, joka aikoo lukea tänä vuonna sata kirjaa :)
Arleena, kuva on synkkä, syksyllä on helppo synkistellä kun pitkä talvi edessä, mutta ilman talvea ja syksyä emme saisi uutta kevättä ja kesää. :)
VastaaPoistaPrognoosi, oikeassa olet. Ruska on todella kaunista katseltavaa.
Ja kiva jos tulet lukijaksi. More the merrier. :)
Syksy on menetyksen aikaa.
VastaaPoistaMenetykset ovat aina raskaita, mutta muistot ikuisia.
VastaaPoistaJotenkin syksyllä menetykset korostuvat,
VastaaPoistamutta tuovat samalla muistot herkemmin mieleen.
Surumielinen tunnelma.
VastaaPoistaSusku, Sirpa ja Anu, kiitos kommenteista. :)
VastaaPoista