Kolmas päivämme Lontoossa oli niinikään omistettu shoppailulle. Ensin suuntasimme Portobello Roadin markkinoille. Markkinat olikin helppo löytää, sen kun seurasi vain ihmisvirtaa... Söpöjä puoteja ja pikkutaloja, mutta äh, ihan liikaa porukkaa minun makuuni. Kaikkea ei oikein mahtunut tai päässyt ilman kyynärpäitä katsomaan. Pyörimme paikalla uteliaina mutta lopulta tungos vei voiton ja päätimme vaihtaa maisemaa.
Herra Norkku halusi jatkaa Oxford Streetin tutkimista, joten näinhän me teimme. Primark ei ensin innostanut herraa lainkaan, ääni muuttui sitten miesten osastolle pääsemistä. Tungos liikkeessä oli hurja, enkä olisi kuvitellutkaan ostavani jotakin sovittamista kaipaavaa, mutta ne hinnat...
Pidimme Primarkin jälkeen pikkubreikin sushin merkeissä ja istahdimme Wasabi-nimiseen sushi-pikaruokaketjuun lounaalle - mielenkiintoinen konsepti! Pidin kauheasti siitä että sain kerrankin poimia juuri mieleiseni herkkupalat kyytiin - mutta kääreistä syntyvän roskan määrä oli kyllä turhan suuri luontoa ajatellen.
Muita päivälle suunniteltuja seikkailuja oli Chinatownin ja Afternoon tean löytäminen. Jälkimmäinen osoittautuikin lähes mahdottomaksi tehtäväksi, vaikka olinkin kuvitellut sen olevan tässä teenrakastajien maassa helppoa kuin heinänteko. Ehkä ensi kerralla sitten?
Chinatownin kyllä löysimme ja kuten Elegia varoittelikin, se oli aika pieni ja aneeminen ja koostui lähinnä kiinalaisista ravintoloista. Mies kuitenkin tykkäsi, hän pääsi kerrankin syömään nyyttejä, joita harvemmin tapaa Suomen kiinalaisissa ravintoloissa. Kuulemma Dumpling Legendsin nyytit olivatkin oikein aidon makuisia. Pongasin ohimennen myös Kowloonin tyylisiä jälkiruokia myyvän kahvilan, johon olisi ollut kiva istahtaa - mutta paikka oli ihan täynnä.
Suunnitelmissa oli myös piipahtaa Covent Gardenissa, mutta päivän tarpomisen jälkeen jalat alkoivat olla niin poikki, että oli aika taas suunnistaa kohti hotellia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!